23. lokakuuta 2012

Lasijärvi






Jokainen auringonlasku on omanlaisensa.
Tällä kertaa pilvet olivat erikoisen muotoiset, kuin nuolet
ja järven pinta täysin liikkumaton, kuin lasia.
Näin tyynenä en varmaan olekkaan sitä nähnyt,
aina jossakin kohtaa on käynyt pieni vire.


Ilman metsänreunaa ei näkisi missä taivas loppuu ja vesi alkaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat tervetulleita, kiitos niistä!